Kotivalon historia

Hirviöiden aika (10 000 -> 0)

1948 Ennen jumalsotaa

Haltiat saapuvat Kotivalolle

Kaukana idässä, haltioiden kotisaarilla, vellova sisällissota ajaa kaksi haltiaklaania pakenemaan Kotivalolle.

1946 ennen Jumalsotaa

Ensimmäinen maailmapuu istutetaan Ninindulin metsissä

Jokaisen haltiayhteisön keskiössä on Maailmapuu, oli kyseessä sitten kylä, kaupunki tai vaikka luostari.

Nykyaika (Vuodesta 0 eteenpäin)

1 > 300 Kovat ajat

Uudelta mantereelta lähes ilman minkäänlaisia varusteita itsensä löytävät kansat ryhtyvät luomaan itselleen elämää julmassa erämaassa.

300 > 1200 Yltäkylläisyyden aika

Kansojen saatua sivilisaation perusteet kohdalleen, seuraa pitkä rauhan aika, kun kansat levittäytyvät pitkin Kotivaloa.

1473

Ensimmäinen väkipeikkojen sisällissota

Väkipeikkojen teokratian ensimmäinen sisällissota luo puitteet sotien kierteelle, joka jatkaa toistumistaan vuosituhansia.

2739

Ensimmäinen örkkien ja kääpiöiden sota

Örkki- ja kääpiöklaanien levittäytyminen Taistojen laaksoon johtaa vääjäämättä konfliktiin viljavasta maaperästä.

2748

Ensimmäinen örkkien ja kääpiöiden sota päättyy

Örkkien ja kääpiöiden sota hiipuu loppuun kummankaan puolen saavuttamatta etuasemaa.

3188

Suolainen taverna perustetaan

Toivonkallion ja mantereen välisellä hiekkasärkällä perustetaan Suolainen taverna palvelemaan gereniläisiä kalastajia, jotka ovat jo vuosikymmeniä käyttäneet paikkaa suojana myrskyiltä.

3271

Kalasatama perustetaan

Gerenistä paremman elämän toivossa pohjoiseen matkanneet ihmiset ovat kasvattaneet Suolaisen tavernan ympäristöön kylän, joka vihdoin ottaa itselleen kaupungin tittelin ja vahvistaa itsenäisyytensä Gerenistä.

3316

Dogarin Kömmähdys

Gerenin kuningas Dogar lähettää armeijan Kalasatamaan liittääkseen sen Gereniin. Sotaretki päättyy katastrofiin ja gereniläisarmeija tuhoutuu lähes viimeiseen soturiin.

13. talvikuuta

Kuningas Dogarin kuolema

Legendan mukaan kuningas Dogar kuolee raivosta epäonnistuneen Kalasataman sotaretken jälkeen.

3396

Toinen Kalasataman sotaretki

Gerenin toinen yritys Kalasataman valloittamiseksi. Vaikka lopputulos ei olekaan yhtä katastrofaalinen Gerenin joukoille, kuin ensimmäinen yritys, valloitus ei taaskaan onnistu.

3403

Kolmas Kalasataman ja Gerenin sota

Kolmas ja tähän mennessä viimeinen gereniläisten yritys valloittaa Kalasatama, joka päättyy taas Kalasataman voittoon.

3412

Narien-Gustalin kaksoismonarkia perustetaan

Kalasataman esimerkkiä seuraten yhä enemmän kansaa virtaa Mernoviaan etsimään vapautta vanhoista valtakunnista. Ensimmäisiä näistä uusista valtakunnista on Narien-Gustalin kaksoismonarkia.

3641

Kuningas Gartar kuolee

Kuningas Gartar Luunuijan kuolema laukaisee perimyskriisin örkkikuningaskunnassa.

14. Sadekuuta

Örkkien perimyssota

Perimysriita örkkikuningaskunnassa repeää lopulta täydeksi sodaksi.

3654

Epäsopusopimus

Kyvyttömiä valitsemaan uutta kuningasta, örkkien vanhempainneuvosto päätyvät jakamaan kuningaskunnan yhdeksän suurimman klaanin kesken, päättäen verisen sisällissodan.

3751

Kuolleiden marssi

Aiordanon vuorilta marssii Kalasatamaan epäkuolleiden armeija, joka vain vaivoin saadaan torjuttua.

3820

Maailmapuu istutetaan Kalasatamaan

Kalasataman haltiaenklaavin kasvettua riittävän suureksi, sen johtajat päättävät istuttaa kaupunkiin Maailmapuun.

3984

Kizremin kultaryntäys

Suuret joukot kääpiöitä vaeltaa Ninildunin metsien läpi Kizrem-vuorille etsimään mithralia, tulehduttaen haltioiden ja kääpiöiden välejä.

3986

Kizremin kultaryntäys päättyy

Kizremin vuorilta ei löydy mihtralia, mutta vuorten malmi- ja jalokivisuonet ovat riittävän houkuttelevia pysyvän kääpiöasutuksen perustamiseen.

4157

Maahisten perimyssota

Kuningassuvun haara haastaa Prinssi Mykdakin perintöoikeuden, sytyttäen sisällissodan.

4159

Maahisten perimyssota päättyy

Maahisten kuningaskunta hajoaa kahtia, kummankaan puolen kykenemättä voittamaan toista.

4161

Maahistasavalta perustetaan

Maahisten sisällissodan pakolaiset perustavat maahistasavallan Zarkasian ylängölle.

4203

Tasavallan yliopisto perustetaan

Tasavalta perustaa yliopiston, josta vuosikymmenten saatossa kasvaa koko mantereen tärkein opinahjo.