Leranot

Leranotin keisarikunnassa todellinen valta kuuluu vaaliruhtinaille, jotka hallitsevat lähes koko maata. Keisari on vaaliruhtinaiden valitsema lähes vallaton keulakuva, joka hallitsee koko elämänsä, jolleivät ruhtinaat päädy syrjäyttämään häntä. 2/3 ruhtinaiden äänistä vaaditaan keisarin syrjäyttämiseen. Ruhtinaiden asemat ovat perinnöllisiä, mutta keisarin ei, taaten sen, että valta pysyy pienen aatelisperheiden piirissä, sitä ei kukaan yksittäinen henkilö pysty pitelemään liian kauaa.

Leranot rajautuu pohjoisessa ja lännessä mereen. Koillisessa ei varsinaista rajaa ole, valtakunnan vaikutus vain katoaa pohjoisen aroille. Lännessä Zarkasian ylängöt ja etelässä Tolmar-joki ovat luonnollisia rajoja. Tarinan mukaan maan koillisrajan määritelmä on vain "niin kauas, kuin Tenkotin kaupungin korkeimmasta tornista näkee", jonka takia virallinen raja seuraa Kennatotin kukkuloita mereltä vuorille.

Ystävät, naapurit ja viholliset:

Glaron ja Dunor ovat vielä osa valitsijakuntaa, ja kummallakin on vielä puoli ääntä keisarinvaaleissa. Molemmat myös auttavat parhaansa mukaan taistelussa Nuordmirin luolapeikkoja vastaan. Näistä syistä molemmat ovat Leranotin tärkeitä liittolaisia.

Dinitrorin kanssa Leranotilla on parhaimmillaankin vain viileät välit, suurimpana riidan aiheena Tolmar-jokea pitkin kulkeva kauppa, jota molemmat maat haluaisivat tullata ja verottaa. Dinitror kuitenkin lähettää kuitenkin vuosittain laivoja ja palkkasotilaita avustamaan Glaronia taistelussa Nuordmiria vastaan.

Valitsijaprinssit suhtautuvat vähintäänkin epäillen ajatukseen tasavallasta, mutta Maahistasavalta on silti Leranotille tärkeä kauppakumppani. Ympäri maailmaa laivoilla saapuvat kauppatavarat kulkevat Tolmar-jokea ylös tasavaltaan, josta vastakauppana virtaa Leranotiin toinen toistaan ihmeellisempiä mekaanisia vimpaimia ja metallihyödykkeitä, täyttäen kauppiaiden ja tullimiesten arkut kullalla.