Maahistasavalta

Maahistasavallan perustivat etelän sisällissodan pakolaiset. Halussaan välttää kuningaskuntien tyypillisimmät ongelmat, maahiset päättivät luoda maan, jossa kaikki ovat tasavertaisia. Paitsi tietysti orjat, köyhät ja ei-maahiset. Tasavalta on kuitenkin monella tapaa onnistunut kokeilu. Orjillakin on oikeuksia, tavallisellakin kansalla on äänioikeus, ja vaalijärjestelmä on yllättävän vapaa korruptiosta. Mikään ei tietenkään estä ehdokasta yksinkertaisesti ostamasta ääniä, mutta suoranaiseen vaalihuijaukseen suhtaudutaan vakavasti.

Maahisten rakkaus teknologiaa kohtaan myös aiheuttaa sen, että infrastruktuuri tuntuu lähes rakentavan itse itsensä ilman ketään yksittäistä vallanpitäjää. Monet sanovatkin, että vain maahiset voivat saada tasavallan toimimaan.

Historia

Politiikka

Maantiede

Ystävät, naapurit ja viholliset

Tasavallan ainoat rajat ovat lännessä, Dinitrorin ja Leranotin kanssa. Pohjoisessa, idässä ja etelässä maa rajoittuu vuoristoihin.

Lähes jokainen hallitsija tuntee terän kurkullaan ajatellessaan tasavallan konseptia. Leranot ja Dinitror suhtautuvatkin melkoisella varauksella rajan takana vallitsevaan poliittiseen systeemiin. Politiikka joutuu kuitenkin antamaan tietä talouden realiteeteille, ja Tasavallan kanssa käytävä vilkas kauppa on molemmille maille elintärkeää. Ja omalle kansalle voi aina selittää tasavallan ideana, joka toimii vain maahisten kesken.

Vaikka tasavallalla on hyvät välit Zar-Kazidin ja Zar-Danirin kääpiökuningaskuntien kanssa, kauppa maiden välillä on hankalaa ja jopa vaarallista maiden välissä sijaitsevian Pikku-Kalgoorien vuorten takia.