Politiikka

Kotivalosta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Värikästä, vaarallista ja vaihtelevaa, siinä lyhyt kuvaus Mernovian kaupunkivaltioiden sisäisestä politiikasta. Hallitusmuotoon katsomatta vallasta kilpailevat useanlaiset faktiot. Jopa absoluuttisessa monarkiassa hallitsija delegoi valtakunnan hallintaa erilaisille tahoille, ja nämä edustavat erilaisia näkemyksiä siitä, miten valtiota pitäisi pyörittää, muodostaen poliittisia ryhmittymiä. Tasa-arvoisemmissa valtioissa puolestaan nämä ryhmittymät saattavat olla jopa virallisia puolueita.

Politiikkaan vaikuttaa myös lähes aina kiltajärjestelmä, joka ajaa omien jäsentensä etuja.

Federalistit

Federalistit haluavat vahvistaa kaupunkivaltioiden välistä yhteistyötä. Liittovaltionkaan ajatus ei ole heille pelottava. Federalistit eivät välttämättä ota kantaa yksittäisten kaupunkivaltioiden hallitusmuotoon, kunhan valtiot kykenevät yhteistyöhön.

Traditionalistit

Traditionalisteille kaikenlainen kehitys on kauhun aihe. He tarrautuvat perinteisiin eivätkä halua minkään muuttuvan nykytilasta. Teknologinen, poliittinen ja ekonominen edistys on kaikki yhtä vierasta heille.

Isolationistit

Isolationistit haluavat vähentää kaikenlaista kanssakäymistä muun maailman kanssa. Kauppaa tehdään niin vähän, kuin mahdollista, liittoja solmitaan vain pakon edessä jos silloinkaan, ja rajat pidetään mahdollisuuksien mukaan suljettuna ulkopuolisilta.

Rojalistit

Rojalistien tavoitteena on ylläpitää ja vahvistaa hallitsijan otetta valtiostaan. Heidän mielestään kaiken vallan pitäisi olla keskitettynä hallitsijalle, joka voi jakaa sitä haluamallaan tavalla alamaisilleen.

Teokraatit

Teokraateille vastaus kaikkeen löytyy uskonnosta. Heille jumalat ovat ensin, ihmiset vasta sitten. Hallitsijoiden tulisi toimia jumalten tahdon mukaan, ja jumalten pitäisi myös saada päättää, kuka sopii hallitsijaksi.

Liberaalit

Liberaalit ajavat suurempia oikeuksia kansalle. Liberaalit ajavat reilumpaa verosysteemiä ja oikeudenmukaisempaa lainsäädäntöä, sekä oikeuksia väestön vähäosaisimmillekin jäsenille. Liberaalit myös yleensä vastustavat orjuutta niissä valtioissa, joissa sitä harjoitetaan.

Tasavaltalaiset

Tasavaltalaisten mielestä valta kuuluu kansalle. Ei toki välttämättä kaikelle kansalle, mutta ehdottomasti mahdollisimman suurelle äänestäjäjoukolle, joka päättää asioista yhdessä sensijaan, että yksittäinen hallitsija on johdossa.

Parlamentaristit

Parlamentaristit haluavat luoda systeemin, jossa rajallinen joukko päättää asioista ihmisten puolesta. Hallitsijalla saattaa olla roolinsa parlamentin nimittämisessä, ja jopa osa vallasta, mutta tärkeimmät päätökset pitäisi jättää parlamentin käsiin.

Teknokraatit

Teknologia on ratkaisu kaikkii maailman ongelmiin, uskovat teknokraatit. Hallitsijoiden tulisi tukea keksijöitä ja tieteilijöitä yli muiden, ja antaa näille vapaammat kädet tehdä, mitä haluavat.

Talonpojat

Talonpojat haluavat hallinnon keskittävän resurssinsa perinteiseen maanviljelyyn kaupunkien ja kiltojen kustannuksella.

Marketistit

Marketistit uskovat vapaan kaupan olevan paras tapa taata kasvattaa vaurautta, ainakin joillekin. Heille tullit, tariffit ja verot ovat kauhistus, ja he pyrkivät kaikin keinoin purkamaan rajoituksia ja määräyksiä, jotka koskevat kauppaa ja kaupattavien tuotteiden ominaisuuksia, kuten laatua ja hintaa.

Monopolistit

Monopolistien mielestä hallinnon tulisi rajoittaa muualta tulevan kauppatavaran tuontia tiukalla kädellä silloin, kun se kilpailee oman maan tuotteiden kanssa markkinoista. Monopolistit toimivat usein tiukassa yhteistyössä erilaisten kiltojen kanssa, tai ovat jopa kokonaan kiltojen ohjauksessa.