Wuzol-Zar

Zirran kukkuloiden maahiset elivät aikanaan yhtenäisessä monarkiassa, mutta kruununperimysjärjestyksestä puhjennut kiista kiihtyi lopulta sisällissodaksi, joka hajotti valtakunnan kahtia. Wuzol-Zar oli tämän jaon eteläisempi tulos. Tavallista kansaa tuskin kiinnostaa, kuka heitä hallitsee, mutta monarkian puolikkaiden aatelisperheet ovat yhä verivihollisia. Vaikka sota päättyi jo aikaa sitten, rajaseutu on yhä levotonta, ja ryöstöretket ja kostoiskut rajan yli ovat alueen asukkaille arkipäivää. Molemmat valtakunnat myös jatkavat aktiivisesti liittolaisten etsintää toivoen saavuttavansa riittävän ylivoiman ratkaistakseen "perimysongelman" lopullisesti.

Historia

Politiikka

Maantiede

Ystävät, naapurit ja viholliset

Wuzol-Zar jakaa etelässä rajan Puolituisläänitysten kanssa, lännessä Dinitrorin kanssa ja pohjoisessa Marak-Zarin kanssa. Idässä maa rajoittuu Kalgoorien vuoristoon.

Dinitror on tyytyväinen voidessaan pysyä neutraalina perimyskiistassa, myyden aseita ja palkkasotilaita kiistan molemmille osapuolille. Wuzol-Zar ei Dinitrorin asenteesta pidä, mutta on pakotettu käymään kauppaa suuremman naapurinsa kanssa. Etelän puolituisten kanssa maahisilla on hyvät välit, ja tämän ansiosta maa uskaltaa jättää eteläisen rajan vain kevyesti partioiduksi, säästäen sotilaita sinne, missä niitä tarvitaan. Kalgoorien vuoristo on yleensä kunnioitettava este liikkumiselle, mutta juuri Wuzol-Zarin kohdalla matalammat vuoret ja monet solat mahdollistavat kärmäläisten ja jopa örkkien ryöstöretket maahisvaltioon.

Maan pohjoisrajalla vallitsee käytännössä sotatila maahisvaltioiden käydessä loputtomia rajakahakoita, kummankin vallatessa mitättömiä kukkuloita tai muita maantieteellisiä kohteita kuvitellun etuaseman toivossa.