Ystävät ja viholliset

Enemmän kuin yksi historioitsija on saanut hermoromahduksen yrittäessään kirjoittaa täydellistä historiaa Mernovian kaupunkivaltioiden välisistä sodista ja liitoista. Kaupunkien suhteet saattavat muuttua päivästä toiseen, ja eilispäivän liittolaiset saattavat päätyä sotimaan tänään.

Syyt kaupunkien välisiin sotiin ja liittoihin ovat monenlaisia, eivätkä aina edes järjellä selitettävissä. Oman edun tavoittelu on tietenkin yleisin syy, miksi hallitsija lähtee liittoon tai sotimaan toisen hallitsijan kanssa.

Sodissa on useimmiten kyseessä kamppailu arvokkaan maa-alueen omistuksesta tai niinsanotuista kauppasodista, mutta sotia on käyty jopa hallitsijoiden välisten henkilökohtaisten loukkausten vuoksi.

Mernovian sodissa käytetään paljon palkkasotilaita, ja näitä kalliita resursseja ei huoletta tuhlata. Mernovialainen maataistelu muistuttaa shakkia, jossa liikutellaan joukkoja pitkin taistelukenttää, kunnes jompi kumpi osapuoli huomaa olevansa epäedullisessa asemassa ja perääntyy, ennenkuin menettää liikaa joukkoja. Legendan mukaan jopa kokonaisia taisteluita on käyty ilman yhtään tappiota kummallakaan puolella.

Liittoja solmittaessa omien rajojen turvaaminen on useimmiten pääroolissa. Toinen tärkeä liittojen syntysyy on osallisten kauppasuhteiden turvaaminen. Tällöin yleensä joko sovitaan sopivista tulleista maiden välisessä kaupassa, tai sovitaan pakotteista kolmatta osapuolta vastaan.

Liitot jaetaan karkeasti henkilö- ja valtioliittoihin: Henkilöliitossa sopimus solmitaan suoraan hallitsijoiden kesken, valtioliitossa koko valtio sitoutuu sopimukseen. Näiden rajat ovat usein häilyvät, eikä eroa aina tehdä. Henkilöliitto päättyy hallitsijan vaihtuessa, valtioliitto ainakin teoriassa jatkuu loputtomiin, vaikkakin käytännössä sopimuksia rikotaan niin taajaan, että yli viisi vuotta kestävät liitot ovat harvinaisia.