Ninindulin historia
Haltiat saapuivat Kotivalon mantereelle vuonna 1948 ennen Jumalsotaa kahden hatiaheimon paetessa kotisaarillaan riehuvaa sisällissotaa. Poltettuaan laivansa he vaelsivat halki itäisen Kotivalon, kunnes saapuivat Nininduliksi nimeämiinsä metsiin, jonne he asettuivat asumaan. Kaksi vuotta myöhemmin he istuttivat Maailmapuun pistokkaan, jonka olivat tuoneet tullessaan kotoaan. Tästä kasvoi aikaa myöten koko Kotivalon suurin Maailmapuu, joka jatkaa yhä kasvuaan.
Vähälukuisia ja hitaasti lisääntyviä, haltiat saivat elää rauhassa metsissään yli kaksi tuhatta vuotta ennenkuin Jumalsodan pakolaisia alkoi asettua ympäröiville seuduille. Alkuun suhteet naapurien kanssa olivat rauhaisat, kun kaikille riitti tilaa asua ja levittäytyä, mutta pikkuhiljaa suhteet joihinkin naapureihin alkoivat kiristyä. Etenkin etelän väkipeikkojen teokratia ja lännen örkit alkoivat tunkeutua yhä syvemmälle maille, joita haltiat pitivät ominaan, ja oli vain ajan kysymys, milloin ensimmäiset konfliktit leimahtaisivat.
Ansimmäinen tunnettu taistelu haltioiden ja väkipeikkojen välillä tapahtui vuonna 849, kun väkipeikkojen orjanmetsästäjät hyökkäsivät pieneen haltiakylään lähellä maiden epävirallista rajaa. Vieden mukanaan suuren osan kylän asukkaista, väkipeikot ehtivät onnitella itseään vain hetken, ennenkuin haltioiden kostoretki saavutti heidät. Väkipeikot surmattiin viimeiseen peikkoon ja vangit onnistuttiin vapauttamaan.
Mutta haltioiden vastaisku ei rajoittunut vain orjanmetsästäjien surmaamiseen, vaan haltiat tuhosivat kaiken peikkoasutuksen lähes viidenkymmenen kilometrin päässä rajasta, surmaten suuren joukon väkipeikkoja ja ajaen loput pakoon kohti teokratioiden sydänmaita. Väkipeikot oppivat nopeasti, ettei haltioiden kimppuun kannattanut liian kevein eväin yrittää, ja pian vahvojen linnoitusten ketju vartioi teokratioiden koillisrajaa. Haltiat puolestaan vetivät asutusta kauemmas rajasta, jättäen rajalle syvän ei-kenenkään maan, tehden siitä arvotonta väkipeikoille. Alueella partioivat haltiat pystyvät useimmiten varoittamaan ajoissa lähempänä rajaa olevia asutuksia, kun väkipeikot yrittävät ryöstöretkille Ninindulin suuntaan.
Örkit eivät aivan haltiamaiden rajoilla asu, mutta Ninindulin metsät ovat houkutteleva kohde rajaseudun ylänköjen puuttomien seutujen asukkaille. Laittomat hakkuut käyttö- ja polttopuun saamiseksi ovat yleisiä, vaikka haltiat niitä jatkuvasti pois ajavatkin.